FENNOVOIMA LAHDEN SIJOITUKSENA

Julkaistu 28.08.2014 - 1726 päivää sitten

Jos hanke kaatuu, sijoitus menetetään, miten käy sitoumusten?

Olen seurannut kyseistä ydinvoimalahanketta sen alkuajoista. Uutisointia seuranneelle ei pitäisi olla epäselvää, että alkuperäisestä hankkeesta on muuttunut kaikki muu oleellinen paitsi sijoituspaikka. Hankkeen suuromistajana on Venäjän valtio (Rosatom), joka rahoittaa laitoksesta suurimman osan, toimittaa reaktorin, sekä laitoksessa käytettävän kierrätetyn polttoaineen. Koska hanke on kulkenut jo kauan vastatuulessa, on Rosatom hankkeen toteutumiseksi ilmoittanut halukkuutensa nostaa omistuksensa yhtiössä niin korkeaksi kuin suomalaiset sen mahdollistavat. Rosatomille on kaavailtu miltei 50%:n omistusta, mutta näin suurelle venäläisomistukselle on vaikeaa löytää hyväksyntää edes asiasta vastaavalta ministeriltämme. Lisäksi tulee huomioida, että hanke on vastatuulessa niin kansalaisten, valtion, kuntien kuin sijoittajienkin suunnalta. Nykyisellään suomalaisten omistus voimalasta on alle 50%:a. Suomalaisten sijoituksia hallinnoi hanketta varten perustettu Voimaosakeyhtiö SF. Vastustuksen takia näyttääkin siltä, että selkeä kotimainen enemmistöomistus jää saavuttamatta ennen kuin lupa-asia tullee lähiviikkoina eduskunnan käsiteltäväksi. Hankkeen kaatumista puoltaa myös se, että Venäjän valtion kehityspankki ja sen johtohenkilöt ovat Yhdysvaltojen sekä Euroopan unionin pakotelistalla – tämä estänee hankkeen rahoituksen Venäjän puolelta?

Kuopion esimerkin pitäisi Lahdessa soittaa hälytyskelloja?

Esimerkkinä mainittakoon Kuopion kaupunki, jonka valtuusto päätti maaliskuussa 2013 vetäytyä hankkeesta liian suuren taloudellisen riskin takia. Sijoitus riskialttiiseen hankkeseen olisi haitannut kaupungin muita investointeja. Kuopio on perääntymisestä saakka pyrkinyt aktiivisesti myymään osuuttaan halukkaille, mutta osakkeita kohtaan ei ole kiinnostusta. Kuopiossa ihmetelläänkin, että lisärahoitusta saadakseen VSF järjestää osakeannin uusille mahdollisille osakkaille, eikä näin ollen pyri vaikuttamaan siihen, että hankkeesta luopuvat tahot saisivat vanhat osakkeensa kaupaksi.

Lahti Energia on kaupungin tytäryhtiö. Lahti Energia on sitoutunut hankkeeseen 36 miljoonan euron sijoituksella, josta ennakkoon on maksettu ainakin 2,5 miljoonaa. Jos hanke kaatuu lähiviikkoina, on mahdollista, että jo sijoitetut rahat menettävät arvonsa, jolloin osakkeet kelpaavat lähinnä saunan kiukaan pesään. Koska tehty sopimus ei ole julkinen, en osaa ottaa kantaa siihen, paljonko kaupunki on vaarassa menettää hankkeen kaatuessa, mutta jo tuo 2,5 miljoonan euron menetys olisi iso isku kaupunkimme haastavaan talouteen. Saati sitten, että tehty sopimus sitoisi meitä maksamaan koko luvatun pääoman – se olisi taloudellinen katastrofi. Hankkeen toteuttamista ei puolla valtavat taloudelliset/geopoliittiset riskit, eikä ympäristölle aiheutuva, vuosituhansia kestävä haitta, joka syntyy käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamisesta maaperällemme.

Voisin jättää lukijoille populistisen ajatuksen mietittäväksi siitä, että mitkä karsittavista palveluista olisi voitu pelastaa, jos Lahdessa olisi aikoinaan päätetty jättäytyä Fennovoiman osakkuuden ulkopuolelle?

(Photo by Dave Sizer)

Teemu Häyrinen