JULKISEN PUOLEN PALKANSAAJAN LOMARAHAN LEIKKAAMISELLE KORVAAVA VAIHTOEHTO

Julkaistu 02.03.2016 - 1174 päivää sitten

Katse teollisuuden työehtosopimuksiin

Yhteiskuntasopimuksesta keskusteltaessa on hyvä muistaa, ettei kukaan mielellään luovu eduistaan.

Yhteiskuntasopimuksen keskiössä pitäisi olla toimenpiteet, joilla Suomen hallitus sitoutuu kitkemään suuryritysten veronkiertoa. Tämä on asia, johon tulee puuttua ennen kuin mietitään, mitä palkansaajat voivat tehdä. On ikävää joutua toteamaan, ettei tämä ole hallituspuolueiden asialistalla kovinkaan korkealla.

Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen leikkaamalla julkisella puolella työskentelevien lomarahoista tuntuu oudolta yhtälöltä. Julkisen sektorin ammatit ovat naisvaltaisia ja usein matalasti palkattuja. Työmarkkinajärjestöt haluavat kuitenkin laittaa maksajiksi heidät joilla on jo vähiten. Julkisella puolella työskentelevät ihmiset ovat yhteiskuntamme selkäranka, eikä tätä tule rappeuttaa moraalittomilla päätöksillä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) alainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) menetti työmarkkinajärjestöjen käymissä sopimusneuvotteluissa eniten. Tämän seurauksena liiton jäsenet menettäisivät 30% lomarahoistaan. Tämä raha esitetään siirrettäväksi yksityisen puolen työnantajien tukemiseen. Tämä lopputulos juontanee hallituspuolueiden ideologiasta, jonka tarkoituksena on karsia “pöhöttynyttä” julkista sektoria. Jos taas ammattiliitoille on annettu neuvotteluissa valta päättää keinoista kilpailukyvyn parantamiseksi, niin esitys lomarahoista luopumiseksi on törkeä. Pidän tärkeänä, että teollisuuden ongelmat, kuten matala jalostusarvo, korjaa teollisuus itse.

Työmarkkinoilla työllistyvät vaikeimmin nuoret ja iäkkäämmät. Tätä helpottamaan on hyvä pohtia palkkajoustoja, jotka mahdollistavat matalampien ansioiden maksamisen myös työuran loppupäässä. Loppupään palkkajoustoa on pidetty vaikeana toteuttaa, siksi ehdotankin toimenpidettä, joka alentaa palkansaajan vuosiansioita, mutta ei vaikuta peruspalkan määrään.

Osassa (valtaosassa?) teollisuuden työehtosopimuksista on palkitsemiskäytäntö, jossa pitkään saman yrityksen palveluksessa olleille maksetaan vuosittaista palvelusvuosilisää, joka voi nostaa vuosiansioita usean prosenttiyksikön verran. Näitä ovat muun muassa tärkeimpien vientialojen työehtosopimukset. Teknologiateollisuudessa palkkion suuruus vaihtelee työuran pituuden ja keskituntiansion mukaan. Teknologiateollisuudessa 25 vuotta työskennellyt ja 17 euron keskituntiansion omaava saa palkkiota 1600 euroa vuosittain. Näin suuri palvelusvuosilisä ei ole palkansaajan puolella yhteistoimintamenettelyssä, jossa työnantaja hakee säästöjä työvoimaa vähentämällä. Edellinen vaikuttaa myös palkansaajan halukkuuteen vaihtaa työpaikkaa ja hankkia lisää osaamista työmarkkinoilta.

SAK:n hallitus kokoontuu 7.3. päättämään yhteiskuntasopimuksesta. Ehdotan, että lomarahojen leikkaamiselle etsitään vaihtoehto teollisuuden työehtosopimusten pohjalta.

Teemu Häyrinen