LAHDEN POHJAVESISTÄ VASTUULLINEN VIENTITUOTE?

Julkaistu 07.12.2016 - 316 päivää sitten

Mitä me haluamme maailmalle viestittää?

Etelä-Suomen Sanomat ja Yle uutisoivat menneellä viikolla monacolaisen sijoittajan (Alliance Partners) ja Lahti Aquan välisestä sopimuksesta, jolla tavoitellaan suuren vedenpullottamon rakentamista Lahteen. On käynyt selväksi, ettei hankkeen valmistelu ole täyttänyt avoimuuden tunnusmerkkejä. Julkisessa keskustelussa on sivuutettu ympäristövaikutukset eikä taloudellista hyötyä ole tarkasteltu riittävissä määrin. Tämän takia on tarpeellista käydä julkinen keskustelu siitä, mihin tarkoitukseen ja hintaan me lahtelaiset haluamme kansallisomaisuuttamme käytettävän.

Hankkeella voidaan parhaimmillaan kiinnittää huomiota pohjavesien suojeluun, mutta välittyykö viesti haluamallamme tavalla heille, joiden jätehuolto ja kierrätykseen liittyvä osaaminen jäävät kauas suomalaisten tasosta. Heille, joiden elinympäristö on valmiiksi muovin ja muun roskan kyllästämä? Maailmalla vuosittain tuotetusta muovista 40 % päätyy kaatopaikoille ja 30 % luontoon. Jos oletetaan tyhjän muovipullon painoksi 20 grammaa ja tuotantomääräksi 500 miljoonaa yksikköä, tilastojen valossa se tarkoittaa, että Lahdesta lähtöisin olevaa muovia päätyy luontoon 3 miljoonaa kiloa vuosittain. On tärkeää myös pohtia toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, vaikka se onkin oleellisesti pienempi kuin useimmilla muilla tuotteilla. Pullotetun veden kohdalla hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, joka liittyy pääosin varastointiin ja logistiikkaan. Laskelmien tekeminen ja vaikutuksien arvioiminen hiilijalanjälkeä tai ympäristön roskaantumista ajatellen on muuttuvien tekijöiden takia vaikeaa, mutta pohdinnan arvoista. Onko tämä hanke sellainen, jolla ympäristökaupunki Lahden kannattaa maailmalla profiloitua?

Alliance Partnersin hankkeessa on kyse korkeasti hinnoitellusta luksustuotteesta, jolla ei ole mitään tekemistä puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien ihmisten ahdingon auttamisessa. Suomen vesialan kansainvälisessä strategiassa linjataan, että suomalaisten teknisiin ratkaisuihin sekä suunnitteluprosesseihin liittyvälle osaamiselle on käyttöä vesihuoltoon liittyvien globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Keskeisinä toimenpiteinä esitetään vahvistettavaksi vesiongelmista kärsivien alueiden paikallishallinnon toimintaedellytyksiä sekä paikallisten toimijoiden omistajuutta ja kapasiteettia. Kaipa tämänkin voi halutessaan ymmärtää niin, että veden pullottaminen ja myyminen korkealla katteella on osa strategiassa vaadittavaa vastuullisuutta ja kestäviä toimintatapoja?

Verotuottojen arvioinnin tulee olla päätöstä ohjaava tekijä

Tehtaan koko tuotanto on tarkoitettu myytäväksi kansainvälisillä markkinoilla. Näin ollen vedelle vientituotteena on mahdollista hakea vapautusta valmisteveroista. Jos tehtaassa pullotettava vesimäärä, 350 000 kuutiota, käytettäisiin kotimaassamme, saisimme verotuloja virvoitusjuomaveron muodossa 39 miljoonaa ja juomapakkausveron muodossa 179 miljoonaa euroa vuosittain. Mielestäni verotuottojen arvioinnin tulee ympäristökysymysten ohella olla tärkein päätöstä ohjaava tekijä, vaikka Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ei pidäkään mielekkäänä arvioida rahallisen hyödyn määrää (ESS 1.12.)

En mahda itselleni mitään – suhtaudun suuren pääoman omaaviin toimijoihin epäilevästi aina silloin, kun kyseessä on rahallisen hyödyn tavoittelu. Näin myös Lahden hankkeessa. Koko ikäni teollisuudessa työskennelleenä tiedän tarkalleen, millaisten vaikeuksien kanssa palkansaajat joutuvat elämään. Tuntuu todella pahalta seurata uutisointia ja ymmärtää, että samaan aikaan kun heikompiosaisten asemaa yhteiskunnassamme heikennetään, varakkaimmille annetaan mahdollisuus harjoittaa haitallista verosuunnittelua ja minimoida verojen maksaminen. Tämä raha on pois sinulta ja minulta. Meiltä jokaiselta. Lahdessa ollaan kauppaamassa maailman arvokkainta luonnonvaraa. Tietäen sen markkina-arvon, joka vain tulevaisuudessa kasvaa, on oikein vaatia, että haluamme saavutetusta hyödystä jokaisen meille kuuluvan veroeuron. Mutta miten varmistamme, että oikeus tapahtuu? Aivan, emme mitenkään.

Lahti Aqua myy Alliance Partnersille veden arviolta 400 000 euron vuosihinnalla. Liian alhaisen hinnan lisäksi on oleellisen tärkeää saada tietää, mitä muuta tehty sopimus pitää sisällään: Kuinka suuria taloudellisia seuraamuksia julkiselle puolelle aiheutuu, jos veden toimittaminen, joko määrällisesti tai laadullisesti, poikkeaa sovitusta? Kauan sopimus on voimassa?

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari saapui itsenäisyyspäivän vastaanotolle iltapuvussa, joka oli valmistettu meristä kerätyistä muovipulloista. Valinnallaan hän kohdensi huomion merien kantamaan taakkaan. Seuraavana on lahtelaisten vuoro tehdä kannanotto: mitä me haluamme maailmalle viestittää?

nimmari

Teemu Häyrinen